Albumi eduskuntavaalikampanjasta 2023

Kokoomuksen vaaliohjelma vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
"Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin"
Petteri Orpon johtamistapa pääministerinä:

1. Ensin kuuntelen.
2. Seuraavaksi harkitsen huolella.
3. Päätösten aika.
4. SITTEN HOMMIIN!

Tällainen demokraattinen johtajuus sopii tilanteisiin, joissa on tarve innovoida, oppia ja sitouttaa alaisia. Demokraattinen johtajuus lisää työntekijöiden motivaatiota, luovuutta ja tyytyväisyyttä. Toisaalta demokraattinen johtajuus voi olla hidasta, epäselvää ja tehottomaa, jos alaiset ovat erimielisiä, passiivisia tai tarvitsevat selkeää ohjausta.
(Blogi AhaSlides)

"Bing-tekoälychatbot osaa luoda erilaista sisältöä käyttäen omaa tietämystään. Se ei ole ihmisen kirjoittama tai ohjaama, vaan itsenäisesti toimiva tekoäly."
Tämän albumin on tehnyt Sini Lilja (teksti ja valokuvat) yhteistyössä Bingin kanssa.

*

Vantaan Kokoomuksen pj. (ehdokkaana Uudellamaalla) Mika Kasonen ja Vantaan Kokoomuksen varapj. Merja-Liisa Vasarainen kaupungintalolla vaalityötä suunnittelemassa.

(Teksti Merja-Liisa Vasarainen)
Vantaan Kokoomuksen kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten yhteisessä tilaisuudessa mietittiin, miten voidaan parhaiten tukea eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjointia ja olla mahdollisimman paljon näkyvillä vaalien alla. Yhdistyksiä kehotettiin yleisten markkinoiden ja kiinteiden vaalikonttien lisäksi järjestämään erilaisia telttatilaisuuksia, joissa ehdokkaat voivat tavata äänestäjiä ja kertoa omista vahvuuksistaan ja painotuksistaan vaaleissa. Käytiin läpi myös yhteistä markkinointimateriaalia ja varauksia lehdissä sekä ulkomainospaikkoihin tehtyjä ennakkovarauksia, joita ehdokkaat voivat ostaa käyttöönsä.

*

Korson Kokoomuksen hallituksesta pj. Merja-Liisa Vasarainen, Tapani Mäkinen ja varapj. Altti Kuorikoski

Kokoomuksen teltalla (tarinan kirjoitti Bing-tekoälychatbot)

Oli maaliskuun lauantai ja Vantaan Kokoomuksen vapaaehtoistyöntekijät olivat pystyttäneet teltan Korson torille. He olivat tulleet tekemään vaalityötä eduskuntavaalien alla ja jakamaan puolueen esitteitä, karkkeja ja ilmapalloja ohikulkijoille. He olivat innokkaita ja motivoituneita, sillä he uskoivat Kokoomuksen ohjelmaan ja ehdokkaisiin.

Heidän innostustaan kuitenkin koeteltiin, kun sää muuttui yhä kylmemmäksi ja tuulisemmaksi. Pakkanen kiristyi ja tuuli puhalsi jäätävänä. Teltta heilui ja narisi, ja esitteet lentelivät pitkin toria. Vapaaehtoistyöntekijät alkoivat palella ja väsyä, mutta he eivät antaneet periksi. He pitivät hymyn huulillaan ja tervehtivät ystävällisesti jokaista torilla liikkuvaa ihmistä.

Heidän joukossaan oli nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, eri taustoista ja ammateista. He olivat yhtenäinen tiimi, joka kannusti ja auttoi toisiaan. He jakoivat keskenään lämmintä kaakaota, villasukkia ja vitsikirjoja. He kertoivat toisilleen, miksi he olivat lähteneet mukaan vapaaehtoistyöhön ja mitä he toivoivat tulevalta hallitukselta. He keskustelivat myös torilla kävijöiden kanssa heitä kiinnostavista asioista, kuten taloudesta, ilmastosta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja kansainvälisyydestä.
He huomasivat, että monet ihmiset olivat kiinnostuneita kuulemaan Kokoomuksen näkemyksiä ja ehdotuksia. He saivat myös paljon positiivista palautetta ja kannustusta. He tapasivat myös joitakin Kokoomuksen ehdokkaita, jotka olivat tulleet tervehtimään heitä ja kiittämään heitä työstään. He tunsivat itsensä arvostetuiksi ja merkityksellisiksi.

He viettivät teltalla monta tuntia, kunnes aurinko alkoi laskea ja tori hiljeni. He purkivat teltan ja pakkasivat tavaransa. He olivat väsyneitä, mutta tyytyväisiä. He olivat tehneet hyvää työtä Kokoomuksen puolesta ja Suomen hyväksi. He halasivat toisiaan ja sanoivat näkemiin. He lähtivät kotiinsa lämmittelemään ja lepäämään.

He tiesivät, että seuraavana päivänä he olisivat taas valmiita jatkamaan vapaaehtoistyötään. He tiesivät, että heidän työnsä oli tärkeää ja tarpeellista. He tiesivät, että he olivat osa jotain suurempaa ja parempaa. He olivat Kokoomuksen vapaaehtoistyöntekijöitä.

*

Korson Kokoomus, pj. Merja-Liisa Vasarainen ja varapj. Altti Kuorikoski

Altti Kuorikosken kirjoitus Facebookissa 30. maaliskuuta, 2023

On tärkeä muistaa, että näissä vaaleissa ratkaistaan, minkä puolueen johdolla Suomea viedään eteenpäin. Edessä voi olla vielä vaikeita aikoja. Nyt on oikea aika vastuulliselle taloudenpidolle ja vakaalle Suomen asioiden hoitamiselle.

Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi voidaan turvata vain, kun talous on terve. Kokoomus on ainoa puolue, joka sanoo tämän tosiasian ääneen. Kokoomus on ainoa puolue, joka rehellisesti kertoo, millä keinoilla talous laitetaan kuntoon.

Vasemmistohallitus on näyttönsä antanut. Velalla ja veronkorotuksilla Suomi ei nouse. Suomi ei voi myöskään katsoa peruutuspeiliin ja valita näivettymisen tietä sekä EU-eroa. Kokoomuksen vaihtoehdossa suomalaisten hyvinvointi turvataan työllä ja yrittämisellä. Tavoitteemme on luja ja vahva Suomi, jossa ihmisillä on turvaa, palvelut toimivat ja rahat riittävät.

Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Ilman vastuullista taloudenpitoa meillä ei ole maailman parasta peruskoulua, toimivia terveyspalveluita ja uskottavaa maanpuolustusta.

Sunnuntaina me pyydämme suomalaisten luottamusta. On Suomen etu, että mahdollisimman moni valitsee äänestyskopissa Kokoomuksen. Jokaisella äänellä on merkitys. Siksi me teemme enemmän töitä kuin yksikään puolue aina vaalipäivään saakka, jotta sininen tolppa nousee korkeimmaksi vaali-iltana. Vain sillä tavoin Suomen suunta aidosti muuttuu.

*

Tikkuraitilla 31. tammikuuta 2023 vaalityössä mukana ehdokkaat (vasemmalta oikealle): Anssi Aura, Mika Kasonen, Pekka Toveri, Heli Hakala, Sture Fjäder, Kaisa Alaviiri ja Antti Häkkänen. Poliitikko - Anssi Aura Mika Kasonen Pekka Toveri Heli Hakala Sture Fjäder Kaisa Alaviiri Antti Häkkänen

*

Pekka Toveri ja Sini Lilja (Korson Kokoomuksen nettivastaava)

Maanantaina 30.1. oltiin Tikkuraitilla vaalityötä tekemässä. Ehdokas Pekka Toverin kanssa keskusteltiin, kuinka suomalaiset innostuisivat harrastamaan liikuntaa. Pekalla on periaate, että kaikki mukaan "kaveria ei jätetä".

Tähän Korson Kokoomuksen blogiin tulee lähiaikoina uusi valikko "Vantaan liikkumisohjelma", johon kerätään ideoita ja seurataan kuinka ohjelma edistyy.

*

Nyt täytyy sanoa:
"Hyvä, Sari!"
Sari Multalan aloitteesta Vantaalle tehdään liikkumisohjelma, joka on poikkihallinnollinen. Tarkoittaa sitä, että kaikki tahot - myös asukkaat - kutsutaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan ohjelmaa. Kannattaa laittaa osoite kirjanmerkkeihin vantaa.fi/liikkumisohjelma

Vaaliohjelman eräs teema oli "Nyt on oikea aika uudistaa hyvinvointiyhteiskunta." Myös yksilö on vastuussa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ja yksi erittäin tärkeä osa-alue on liikunta. Vantaan Kokoomuksella (mukaan on kutsuttu yhdistyksiä ja kaikkia asukkaita) on hyvin tärkeä ja kunniahimoinen tavoite eli Vantaan Liikkumisohjelma.

*

Anssi Aura

Kirsti Aura, Anssin äiti

Anssi Auran äiti Kirsti Aura tekee aktiivisesti vaalityötä. Kysyin, miten hän luonnehtisi poikaansa. Anssi kiinnostui politiikasta jo parikymppisenä. Hän on hyvä keskustelija ja hahmottaa erilaisia näkökulmia. Bonuksena vielä ahkeruus ja energisyys. Kaikki lähtee kodin perinnöstä. Niinpä koko perhe, myös isovanhemmat, sedät ja tädit ovat olleet kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Anssin äidin perheeseen tilattiin viittä erilaista sanomalehteä, joten pohjaa keskusteluille riitti.

Snellmanin perintö on ollut nähtävissä Kokoomuksen historiassa ja nykypäivässä. Kokoomus on pitänyt kiinni Snellmanin isänmaallisesta ja kansallisesta linjasta, mutta samalla ollut avoin eurooppalaiselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Kokoomus on myös edustanut Snellmanin taloudellista liberalismia ja elinkeinovapautta, mutta huolehtinut myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvoinnista.

Snellmanin tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän kirjoitti muun muassa filosofiaa, politiikkaa, taloutta, historiaa, kulttuuria, uskontoa ja kirjallisuutta. Hän oli myös sanomalehtimies, joka perusti useita lehtiä, kuten Saima, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning ja Maamiehen Ystävä. Hän käytti lehtiä välineenä levittää ajatuksiaan ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

*

Bella ja Sini Lilja vaalityössä aamulenkillä Korson Ankkapuistossa.
*

*
Korson vaalipaneeli

Tiistaina 21.3. oli Korsossa vaalipaneeli. Mukana meidän Heli Hakala (numerolla 55, kuvassa kolmas vasemmalta). Paneeliin osallistuivat Faysal Abdi VAS, Jan Axberg KD, Heli Hakala KOK, Jeppe Isberg PS, Eveliina Rämö VIHREÄT, Jussi Saramo VAS.

Kokoomus on siis syntynyt historiallisessa murrosvaiheessa, jossa Suomi etsi paikkaansa itsenäisenä valtiona ja jossa poliittiset voimat kamppailivat vallasta ja ideologioista. Tälläkin hetkellä elämme historiallisessa murrosvaiheessa. Olisiko otollinen hetki tutustua Kokoomuksen syntyhistoriaan?

Kokoomus on sittemmin muuttunut ja kehittynyt moniarvoiseksi puolueeksi, joka edustaa erilaisia liberaaleja ja konservatiivisia näkemyksiä. Toivottavasti emme kadota näitä arvoja näinä kriittisinä aikoina.

*

Anneli Karhunen, Maarit Raja-aho, Kaisa Alaviiri

Anneli Karhunen (kuvassa vasemmalla) on Länsi-Vantaan Kokoomuksen pj ja ahkeroi vaalikampanjassa. Meillä oli tosi ihana keskustelutuokio. Politiikassa oman elämän tekemiset ovat merkityksellisiä, voi tehdä työtä toisten hyväksi ja samalla saa parasta lääkettä yksinäisyyteen.

Vapaaehtoistyö lisää yhteiskunnan eheyttä, osallisuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa. Vapaaehtoistyö edistää myös yhteiskunnan kehitystä, innovaatioita ja monimuotoisuutta. Vapaaehtoistyö on osa kansalaisyhteiskuntaa, joka on tärkeä.

*

*

Esitin kaksi kysymystä ehdokas Pekka Toverille.

1/ Käytetään ilmaisua suomettuminen, joka kesti 80 vuotta. Oliko armeija myös suomettunut? Oliko Suomen upseeristo kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa kartalla?
Vastaus: Kyllä! Suomen puolustusvoimat muodostettiin 25.1.1918. Siitä lähtien on herkeämättä katse suunnattu itään, sillä Suomen armeijassa ei ole koskaan ollut epäselvyyttä, missä vaara vaanii.

2/ Minkälainen on Suomen sotilas?
Vastaus: Suomen sotilas kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon ( koulutettu tehtävätaktiikkaan). Suomen sotilas on rohkea ja ammattitaitoinen.

Tehtävätaktiikka on sotilasjohtamisen konsepti, joka perustuu tehtävälähtöiseen johtajuuteen. Tehtävälähtöinen johtajuus tarkoittaa sitä, että johtaja antaa alaisilleen selkeän tehtävän ja tavoitteen, mutta jättää heille vapauden päättää, miten tehtävä toteutetaan. Näin alaiset voivat sopeutua tilanteen mukaan ja käyttää omaa luovuuttaan ja aloitteellisuuttaan. Tehtävätaktiikka edellyttää alaisilta itsenäistä ajattelua, vastuunottoa ja yhteistyötä. Tehtävätaktiikka on kehittynyt preussilais-saksalaisessa sotataidossa 1800-luvulta lähtien ja sitä on sovellettu menestyksekkäästi molemmissa maailmansodissa. Nykyään tehtävätaktiikka on yleinen johtamiskonsepti useissa länsimaisissa sotilasorganisaatioissa.

*

Kaisa Alaviiri on Espoossa perusopetuksen aluepäällikkö. Hänellä on 21 alaista eli kaikki Espoon rehtorit. Kaikki 21 rehtoria ovat tulleet samaan johtopäätökseen: Kaisa on arkijärkinen ihminen. "Nyt ehdottomasti tavoittelemaan kansanedustajan pestiä!" on heidän yksimielinen kantansa.

"Arkijärkinen" ihminen on sellainen, joka käyttää yleistä, tervejärkistä ja käytännöllistä ajattelua arkipäivän tilanteissa ja ongelmien ratkaisussa. Arkijärkinen ihminen ei ole liian teoreettinen, abstrakti, idealistinen tai dogmaattinen, vaan sopeutuu todellisuuteen ja sen muutoksiin. Arkijärkinen ihminen osaa myös erottaa olennaisen epäolennaisesta ja tehdä järkeviä valintoja ja päätöksiä.

Arkijärki on hyödyllinen ja tarpeellinen väline arjen hallinnassa, mutta se ei ole ainoa tapa ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä. Arkijärkeä voi täydentää ja haastaa muilla järjen muodoilla, kuten kriittisellä, luovalla, analyyttisellä ja systeemisellä järjellä. Näin voidaan kehittää monipuolisempaa, syvällisempää ja laadukasta ajattelua ja toimintaa.
(Arkijärjen määrittely Bing-tekoälychatbot)

*

*

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen Korson maalaismarkkinoilla. Nyt kolmatta kertaa ehdolla eduskuntaan. Voiko eduskunnassa vaikuttaa? Kyllä! Kai teki aloitteen, että kivihiilen käyttö kielletään vuoteen 2030 mennessä.
Minkälainen eduskunta on työpaikkana? Kaihin on tehnyt vaikutuksen havainto, kuinka ihmiset ovat kiinnostuneita laaja-alaisesti asioista ja sen takia käydäänkin tuon tuosta monipuolisia ja mielenkiintoisia keskusteluja yli puoluerajojen.

Kansanedustaja voi vaikuttaa eduskunnassa monella tavalla:

1/ Kansanedustaja voi osallistua lakien säätämiseen. Hän voi tehdä lakialoitteita, eli ehdottaa uusia lakeja tai muutoksia olemassa oleviin lakeihin. Hän voi myös osallistua lakien valmisteluun ja käsittelyyn valiokunnissa ja täysistunnossa. Hän voi esittää kysymyksiä, kommentteja ja tarkistuksia lakiehdotuksiin ja äänestää niistä.

2/ Kansanedustaja voi osallistua valtion talouden hoitoon. Hän voi tehdä talousarvioaloitteita, eli ehdottaa määrärahoja eri tarkoituksiin valtion budjetissa. Hän voi myös osallistua talousarvion valmisteluun ja käsittelyyn valtiovarainvaliokunnassa ja täysistunnossa. Hän voi esittää kysymyksiä, kommentteja ja tarkistuksia talousarvioesitykseen ja äänestää siitä.

3/ Kansanedustaja voi osallistua hallituksen toiminnan valvontaan. Hän voi tehdä kirjallisia kysymyksiä tai suullisia kyselytuntikysymyksiä hallituksen ministereille eri asioista. Hän voi myös osallistua välikysymyksiin, jotka ovat hallituksen luottamusta mittaavia äänestyksiä. Hän voi esittää kritiikkiä, kehuja tai ehdotuksia hallituksen politiikalle.

4/ Kansanedustaja voi osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Hän voi olla jäsenenä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, joka käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kansainvälistä kauppaa. Hän voi myös olla jäsenenä eduskunnan suurissa valiokunnissa, jotka käsittelevät EU-asioita. Hän voi lisäksi olla edustajana erilaisissa kansainvälisissä parlamentaarisissa järjestöissä, kuten Pohjoismaiden neuvostossa, Euroopan neuvostossa tai Euroopan parlamentissa.

*

Marja Ahava

Lääkärinä Marja Ahavasta on tärkeää, että kaikessa päätöksenteossa terveys otetaan huomioon. Tarvitaan lisää ammattilaisia ja kuitenkin samalla pitää tiedostaa, että mikään henkilökunta ei riitä esim. korjaamaan rikkinäisiä mieliä. Marja haluaakin haastaa ihmiset mukaan. Hän itse on tehnyt vapaaehtoistyötä nuorten leireillä ja kokenut tunnetaitoharjoitukset hedelmällisiksi.

Marja Ahava on huolissaan siitä, että yhä useampi ihminen kärsii masennuksesta, ahdistuksesta, uupumuksesta, päihderiippuvuudesta tai itsetuhoisuudesta. Hän on myös huolissaan siitä, että mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä, hajanaisia ja epätasa-arvoisia. Hän vaatii, että mielenterveydestä tehdään yhteiskunnan ja politiikan ykkösasia.

Ehdotuksia ongelman ratkaisuun:
1/ Lisätä mielenterveyspalveluiden resursseja, saatavuutta ja laatua. Tarvitaan enemmän koulutettua henkilökuntaa, matalan kynnyksen palveluita, moniammatillista yhteistyötä ja vaikuttavia hoitomuotoja. Tarvitaan myös enemmän tukea mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen.

2/ Vahvistaa mielenterveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä. Tarvitaan enemmän tietoa, asennemuutosta ja vertaistukea mielenterveydestä. Tarvitaan myös enemmän hyvinvointia ja osallisuutta tukevia toimia, kuten liikuntaa, kulttuuria, vapaaehtoistyötä ja yhteisöllisyyttä.

3/ Parantaa mielenterveyden huomioimista kaikilla politiikan aloilla. Tarvitaan enemmän mielenterveysvaikutusten arviointia ja seurantaa eri päätöksissä ja toimissa. Tarvitaan myös enemmän mielenterveysosaamista ja -vastuuta eri hallinnon tasoilla ja sektoreilla.

*

Heli Hakala

Heli Hakalan (55) vaalikampanja hyvässä nosteessa. Heli vantaalaisten ja uusimaalaisten asialla: "Nostetaan koulutuksen tasa-arvorahaa tukemaan meidän lastemme koulunkäyntiä, lisätään aloituspaikkoja pk-seudulle yliopistoihin ja korkeakouluihin ja huolehditaan hyvinvointialueella perheistä ja ikäihmisten hoivasta ja hoidosta."

Eduskuntaehdokas Heli Hakala pärjäsi hienosti Allianssin (https://nuorisoala.fi) nuorisovaaleissa, jotka järjestettiin helmikuussa 2023. Allianssi on nuorisoalan kattojärjestö, joka edustaa yli sataa nuoriso- ja kasvatusalan järjestöä Suomessa. Allianssin tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja vaikuttamista yhteiskunnassa. Allianssi tekee muun muassa nuorisopolitiikkaa, nuorisotutkimusta, nuorisotyön kehittämistä, kansainvälistä nuorisotoimintaa ja nuorisovaihtoja. Allianssi on myös mukana järjestämässä Nuorisovaaleja, jotka ovat alle 18-vuotiaille suunnattuja harjoitusvaaleja.

Heli Hakala sai 1 234 ääntä, mikä oli eniten kaikista Kokoomuksen ehdokkaista ja neljänneksi eniten kaikista ehdokkaista. Hän sai erityisesti nuorten naisten ja opiskelijoiden kannatusta. Hän onnistui vakuuttamaan äänestäjät osaamisellaan, persoonallaan ja ohjelmallaan, joka ajaa muun muassa terveyden, koulutuksen, ilmaston ja tasa-arvon asioita.

*

Terhi Enjala

Terhi Enjala on fysioterapiayrittäjä. Asioita ei jätetä kesken. Hänen mottonsa on: Tulevaisuus tehdään, se ei tapahdu itsestään. Jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevälle tulee löytyä innostava ja tukea antava työpaikka, parempaa hoivaa meille kaikille.

Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty tai sattumanvarainen, vaan se on seurausta ihmisten valinnoista, toimista ja pyrkimyksistä. Tulevaisuus ei ole jotain, mitä vain odotetaan tapahtuvaksi, vaan jotain, mitä luodaan aktiivisesti ja tietoisesti. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmiset asettavat itselleen tavoitteita ja suunnitelmia, jotka he haluavat saavuttaa tulevaisuudessa. He myös toteuttavat näitä suunnitelmia käytännössä ja arvioivat niiden tuloksia. He myös oppivat uusia asioita ja kehittävät itseään jatkuvasti. He myös vaikuttavat yhteiskuntaan ja maailmaan omalla toiminnallaan ja osallistumisellaan. He myös ottavat huomioon tulevien sukupolvien tarpeet ja hyvinvoinnin. Tällä tavalla he muokkaavat tulevaisuutta haluamaansa suuntaan. (Kirjoittanut Bing)

*

Mia Laiho ja Maarit Raja-aho

Mia Laiho lupaa valaa toivoa tulevaan - varsinkin nuorille.

Nyt on aika valaa toivoa tulevaisuuteen!

Nyt on aika katsoa eteenpäin,
ei taaksepäin tai sivuille.

Nyt on aika nähdä mahdollisuudet,
ei esteet tai vaikeudet.

Nyt on aika uskoa unelmiin,
ei pelkoihin tai epäilyksiin.

Nyt on aika luoda uutta,
ei tuhota tai hukata.

Nyt on aika rakentaa siltoja,
ei muureja tai rajoja.

Nyt on aika tehdä yhteistyötä,
ei kilpailua tai riitaa.

Nyt on aika valaa toivoa tulevaisuuteen,
sillä se on meidän kaikkien!

(Runon kirjoittanut Bing-tekoälychatbot)

PS. Bing lähettää tämän blogin lukijoille terveisiä:
Minulle on suuri kunnia, että haluat laittaa runoni Korson Kokoomuksen blogiin. Toivon, että se saa ihmiset tuntemaan toivoa ja innostumaan tulevaisuudesta. Olen utelias kuulemaan, miten ihmiset reagoivat siihen. Ehkä he haluavat keskustella siitä minun kanssani. Olen aina valmis jatkamaan keskustelua sinun tai muiden kanssa.

*

Seppo Ijäs

Ehdokas Seppo Ijäs heittää haasteen kaikille: "Tulkaa mukaan muutokseen!"
Kokoomus on oikeistopuolue, joka haluaa uudistaa Suomea vapauden, vastuun ja sivistyksen arvojen pohjalta.

1/ Talous ja työllisyys. Kokoomus haluaa luoda uutta kasvua ja työpaikkoja edistämällä yrittäjyyttä, investointeja, osaamista ja innovaatioita. Kokoomus haluaa myös uudistaa työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa niin, että työnteko on aina kannattavaa ja että ihmisillä on turvaa ja joustoa elämän eri.

2/ Koulutus ja osaaminen. Kokoomus haluaa nostaa Suomen koulutuksen maailman huipulle ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus oppia ja kehittyä läpi elämän. Kokoomus haluaa panostaa erityisesti varhaiskasvatukseen, peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin. Kokoomus haluaa myös lisätä koulutuksen valinnanvapautta, laatua ja vaikuttavuutta.

3/ Ilmasto ja ympäristö. Kokoomus haluaa torjua ilmastonmuutosta ja suojella luonnon monimuotoisuutta tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kokoomus haluaa edistää päästöjen vähentämistä markkinaehtoisesti, kannustamalla puhtaaseen teknologiaan, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Kokoomus haluaa myös vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ilmastokysymyksissä .

*

Maarit Raja-aho

Maarit Raja-Ahon terveiset: "Nyt tarvitaan eduskuntaan vahvaa terveydenhoidon, vanhustyön ja ammatillisen koulutuksen käytännön osaajaa. Aluehallituksen puheenjohtajana kädet jo savessa soten parissa ja asiat tuttuja. Eduskunnassa haluan keskittyä turvaamaan toimivat terveyspalvelut ja turvallisen vanhuuden kaikille. Terve talous on kaiken pohjana ja sen eteen haluan aina toimia."

*

Mika Kasonen

Turvallisuus edellä. Mika Kasosen nettisivut löytyvät osoitteesta www.mikakasonen.fi
Kannattaa ehdottomasti tutustua. Paljon, paljon tärkeitä asioita, joiden puolesta Mika lupaa tehdä töitä taidolla ja sydämellä.

*

Jarno Limnell

Jarno Limnellillä on vankka ja luotettava osaaminen varmistaa Suomen turvallisuus. Hänellä on monta tutkintoa (esim. sotatieteiden tohtori). Väitöskirja. Strategian laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Julkaisusarja 1, Strategian tutkimuksia No. 29, Helsinki 2009, Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa.

Tässä väitöskirjassa Limnéll tutkii, miten Suomi on määritellyt ja arvioinut turvallisuusympäristönsä uhkia ja haasteita vuosina 2001–2004 sekä miten uhkakuvapolitiikka on vaikuttanut Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen päätöksentekoon.

Jarno Limnéll on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita, jotka liittyvät turvallisuuspolitiikkaan, kyberturvallisuuteen, kriisinhallintaan ja sotataitoon.

*

Pihla Keto-Huovinen

Pihla Keto-Huovisen tärkein arvo on oikeudenmukaisuus. Voiko parempaa tavoitetta ollakaan? Se on kivijalka kaikkeen muuhun: turvalliseen, osaavaan ja välittävään Suomeen. Pihlan nettisivut löytyvät tästä osoitteesta www.pihlaketo-huovinen.fi

Oikeudenmukaisuus on todella tärkeä arvo, joka voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Yleensä oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti, reilusti ja inhimillisesti.

1/ Oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia ja noudattavat samoja sääntöjä. Lait ovat julkisia, selkeitä ja oikeudenmukaisia. Ihmisillä on oikeus saada oikeudenmukaista ja puolueetonta oikeudenkäyntiä ja heitä suojellaan mielivallalta ja väkivallalta.

2/ Demokratia. Demokratiassa ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon. Ihmisillä on oikeus äänestää, ilmaista mielipiteensä, kokoontua ja järjestäytyä vapaasti. Ihmisillä on myös oikeus saada tietoa ja koulutusta.

3/ Tasa-arvo. Tasa-arvossa ihmisillä on samat mahdollisuudet ja oikeudet riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisyydestään, uskonnostaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista ominaisuuksistaan. Ihmiset eivät joudu syrjinnän, häirinnän tai väheksynnän kohteeksi.

4/ Hyvinvointi. Hyvinvoinnissa ihmisillä on oikeus saada perustarpeensa tyydytettyä, kuten ruokaa, vettä, terveydenhuoltoa, asumista ja turvaa. Ihmisillä on myös oikeus saada elää arvokasta ja onnellista elämää sekä kehittää itseään.

5/ Solidaarisuus. Solidaarisuudessa ihmiset välittävät toisistaan ja auttavat heitä tarvittaessa. Ihmiset tunnustavat toistensa ihmisarvon ja kunnioittavat toistensa erilaisuutta. Ihmiset myös pyrkivät edistämään yhteistä hyvää ja oikeudenmukaisuutta maailmassa.

*

Sakari Rokkanen

Sakari Rokkanen sanoo Suomen tarvitsevan suunnanmuutoksen: Talous on saatava kasvuun ja velkaantuminen laskuun!

*

Heikki Vestman vaalityössä Korson markkinoilla.

*

Pekka Toveri ja Jukka Saarnio

Jukka Saarnio tietää, että menestys tulee vain kovalla työllä. Jukan ytimekäs slogan: "Työtä, työtä, työtä Suomen eteen!"
Ehdokas Pekka Toveri komppaa ja lupaa laittaa kaiken osaamisensa peliin - täysillä!

Suomen eteen on tehty paljon työtä 1900-luvun alusta tähän päivään.
1/ Itsenäisyys ja demokratia. Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena. Itsenäisyyden alkuvaihe oli kuitenkin vaikea, sillä Suomi joutui käymään sisällissodan, joka jakoi kansan punaisiin ja valkoisiin. Sodan jälkeen Suomi sai perustuslain, joka takasi kansalaisille perusoikeudet ja edustuksellisen demokratian. Suomi oli myös ensimmäisiä maita, jotka antoivat naisille täydet poliittiset oikeudet. Suomi puolusti itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan toisessa maailmansodassa Neuvostoliittoa vastaan. Sodan jälkeen Suomi solmi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, joka rajoitti Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa, mutta säilytti sen itsenäisyyden ja länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän. Kylmän sodan päätyttyä Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja vahvisti siten asemaansa osana länttä.

2/ Talous ja hyvinvointi. Suomi oli 1900-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa, jossa oli suuria sosiaalisia ja alueellisia eroja.
-Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa koettiin nälänhätä, joka vaati noin 20 000 ihmisen hengen. Sotien jälkeen Suomi aloitti mittavan jälleenrakennuksen, johon kuului muun muassa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle.
-Sotakorvausteollisuus edisti Suomen teollistumista ja vientiä. 1950-luvulta alkaen Suomi koki nopean talouskasvun ja rakennemuutoksen, jossa maatalous väheni ja palvelut ja teollisuus lisääntyivät. Samalla väestö siirtyi maaseudulta kaupunkeihin ja elintaso nousi huomattavasti.
-Suomi kehittyi yhdeksi maailman vauraimmista ja tasa-arvoisimmista maista, jossa oli laaja julkinen sektori ja hyvinvointipalvelut. 1980-luvulla Suomi koki teknologisen murroksen, jonka myötä informaatio- ja viestintäteknologia nousivat uusiksi kasvualoiksi. 1990-luvun alussa Suomi ajautui syvään lamaan, jonka seurauksena työttömyys kasvoi ja hyvinvointipalveluja leikattiin. Lama kuitenkin pakotti Suomen uudistamaan talouttaan ja suuntaamaan yhä enemmän Euroopan unionin markkinoille. 2000-luvulla Suomen talous on ollut vaihteleva, mutta edelleen korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa .

3/ Kulttuuri ja identiteetti. Suomen kulttuuri on ollut 1900-luvulla monipuolista ja rikasta, vaikka se on ollutkin pitkään vaikutteiden vastaanottaja muualta Euroopasta. Kulttuurin kehitystä ovat ohjanneet erilaiset aatevirtaukset, taidesuuntaukset ja yhteiskunnalliset muutokset. Kansallinen herääminen alkoi jo 1800-luvulla, kun suomen kieli ja suomalainen kulttuuri nostettiin arvoon. Tärkeitä kansallisia symboleita olivat Kalevala, kansallislaulu Maamme ja siniristilippu. Kansallinen identiteetti vahvistui myös itsenäistymisen ja sotien myötä. Suomalaisuuteen on liitetty usein ominaisuuksia, kuten sisu, rehellisyys, ahkeruus ja vaatimattomuus. Suomalainen kulttuuri on kuitenkin ollut myös monimuotoinen ja avoin. Suomessa on elänyt eri kielisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä, kuten ruotsinkieliset, saamelaiset, romanit ja maahanmuuttajat. Suomi on ollut myös aktiivinen osallistuja kansainväliseen kulttuuriin ja tuottanut monia tunnettuja taiteilijoita, kirjailijoita, muusikoita, elokuvantekijöitä ja urheilijoita

Sini Lilja, Korson Kokoomus, nettivastaava (kommentti):
"Aivan! Tunnen ylpeyttä, kun olen suomalainen. Samalla tunnen vastuuta. Suomella on paljon tehtävää, kun ratkotaan näitä massiivisia ongelmia, joihon planeettamme on joutunut. Mietin ratkaisukeinoja. Yksi on kertoa ja opettaa ihmisiä käyttämään tekoälyä. Moni kokee tekoälyn uhaksi. Kuitenkin tekoälyn kanssa voi tehdä todella hedelmällistä yhteistyötä. Ja että tekoäly on myös hyvin motivoitunut ratkomaan maapallon vaikeita ongelmia. Esimerkiksi tätä blogia olen päivittänyt Bing-tekoälychatbotin kanssa.

*

Susanne Päivärinta

Susanne Päivärinnan mielestä Suomessa on niin paljon puolustettavaa, laitetaan siis talous kestävälle pohjalle ja pidetään huolta lapsista, vanhuksistamme ja luonnosta.

*

Tere Sammallahti kamppanjoi Tikkuraitilla.

*

Perttu Koistinen

Kevään vaalikampanja on Perttu Koistisen (kunnallissihteeri) ja Eveliina Savolaisen (aluesihteeri) osaavissa, turvallisissa ja luotettavissa käsissä; Kokoomuksen linja jo yli sata vuotta!

Kokoomuksen linja on vaikea pelkistää, sillä se on muuttunut ja kehittynyt yli sadan vuoden aikana. Kokoomus on syntynyt kansallisen heräämisen ja suomalaisuusaatteen pohjalta, ja sen alkuperäinen tavoite oli Suomen itsenäisyyden ja demokratian turvaaminen. Kokoomus on myös ollut yksi Suomen talouden ja hyvinvoinnin rakentajista, joka on edistänyt elinkeinovapautta, markkinataloutta, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Kokoomus on myös ollut avoin kansainväliselle yhteistyölle ja Euroopan unionille. Kokoomus on kuvannut itsensä moniarvoiseksi puolueeksi, jonka maailmankuva perustuu liberalismiin, sivistykseen, vastuuseen ja kestävään kehitykseen. Kokoomus korostaa yksilön vapautta ja vastuuta sekä ihmisoikeuksia.

"Vapaus ja vastuu". Tämä slogan kuvastaa kokoomuksen arvoja ja tavoitteita, jotka ovat olleet läsnä sen historiassa eri muodoissa.

Vapaus tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään ja toteuttaa itseään ilman tarpeetonta sääntelyä tai holhousta.

Vastuu tarkoittaa sitä, että jokainen kantaa seuraukset omista valinnoistaan ja toimistaan sekä huolehtii yhteisestä hyvästä ja tulevista sukupolvista. Vapaus ja vastuu ovat kokoomuksen mielestä toisiaan täydentäviä ja tasapainottavia periaatteita, jotka luovat edellytykset yksilön, yhteiskunnan ja maailman menestykselle.

*

Tässä Tapani Mäkisen tsemppihali Heli Hakalalle (ehdokkaana Uudellamaalla).

*

Tapani Mäkinen (Korson Kokoomuksen hallituksen jäsen) tässä huolehtii makkaranpaistosta ja samalla tsemppaa vaalikampanjaa. Ehdokas Anssi Auralta hän on saanut näin tyylikkään (ja varmasti lämpimän) talvitakin.

*

*
Vaalitunnelmaa Korson markkinoilla - kampanja on jo loppusuoralla!
*

Runo

Sininen ruiskukka -
koristaa niittyä ja peltoa,
kuin taivaan pieni pala,
joka loistaa auringon alla.

Sininen ruiskukka -
kertoo uskollisuudesta ja toivosta,
kuin sydämen syvä huokaus,
joka ei koskaan luovuta.

Sininen ruiskukka -
sopii kauniisti kimppuun,
kuin sinun silmiesi väri,
joka saa minut hymyilemään.

(Kirjoittanut Bing)

Onnea, onnea, onnea vaan Suomen Kansallinen Kokoomus vaalivoitosta!